perjantai 19. elokuuta 2016

Nyhtökauraa lounaaksi tarjoaa Fat Tomato!

Hietsun hallissa ollaan viimeisen vuoden aikana piipahdettu useampaan kertaan. Muutaman kerran lounaalla ja kerran Musaa ja maistelua -tapahtumassa, joka oli hirmuisen kiva! Tykkään hallista ja onneksi sinne aina silloin tällöin pääsee käymään. Fat Tomato on kesäkuussa aloittanut Hietsun hallin uusi kasvis- ja vegaaniravintola, joka tarjoaa nyhtökauraa. Jos nyhtökauraa tekee mieli, eikä kaupoissa ravaaminen houkuta, on siis olemassa helpompikin vaihtoehto. 

Nyhtökaura on kiinnostanut minua(kin) kovasti ja ensi kerran maistoin sitä Stockalla. Gold & Greenin nyhtökauraa on saatavilla kolmea eri makua, Stockalla maistoin limen makuista nyhtistä, hyvää oli. Tässä muuten yksi kiva idea nyhtökauran tarjoiluun. Sopii varmasti hyvin pitaleivän ja tortillalättyjen täytteeksi kuin näin tacokuoresta tarjoiltuna. 



Kotona olen sitten kokkaillut maustamatonta nyhtökauraa - muuta ei läheisessä Prismassa lauantaiaamuna seiskan aikaan ole ollut saatavilla. Eli se kolmas maku, tomaatilla maustettu nyhtökaura on vielä testaamatta. Itse diggaan nyhtökaurasta, tuote on mielestäni mainio! Nyhtökauran maku on niin mieto, että minun makuuni se vaatii vahvaa maustamista. 

Nyt olisi mukava kuulla, ootko sinä jo maistanut nyhtökauraa? Mitä tykkäsit? Kerro kommenteissa! 

Muutama viikko sitten suuntasimme Hietsun Halliin, Fat Tomatoon lounaalle. Fat Tomato tarjoaa nyhtökauraa "Reiskoissa" eli lämpimissä rieskoissa ja salaateissa. Kaikissa annoksissa käytetään siis nyhtökauraa. Idea on hauska, varsinkin kun nyhtökauraa ei ole ollut mitenkään takuuvarmasti saatavilla, vielä. Ja muutenkin, on kiva, että on erilaisia lounaspaikkoja, mistä kulloinkin valita päivän fiiliksen mukaan.

Fat Tomatossa valitset ensin "Reiskan" tai Salaatin. Lämmin rieska sisältää tomaattikastiketta, juustoa ja lisukesalaatin. Euron lisämaksusta saa vegaanijuuston. Salaattipohja on houkuttelevan kuuloinen: punajuurikvinoaa, juureksia, tomaattikastiketta, vadelmavinagrettea. Täytteissä on kolme eri vaihtoehtoa: WILD - nyhtökauraa timjamissa ja valkosipulissa marinoiduilla metsäsienillä, ROOTZ - nyhtökauraa meirami-juuresten kera ja GREENIE - nyhtökauraa parsakaalilla ja herneillä. 

Minua houkutteli kovasti paahdettu rieska mozzarellan, cheddarin, parmesaanin ja tomaattikastikkeen kera. Kuulosti todella herkulliselle. Täytteeksi Reiskaani valitsin metsäsienet. Ja kuulkaas, oli hyvää! Reiskaa oli lautasella pari isoa palaa ja täytteet olivat runsaat ja maukkaat. Tykkäsin kovasti myös lisukesalaatista, raikasti mukavasti täyttäviä rieska-reiskoja.






Lounas Fat Tomatossa toimi, kaikkinensa. Ruuat tilattiin tiskillä ja maksettiin samoin tein. Sekä rieska että salaatti maksavat 10 € ja lisätäyte 2 €. Hetken päästä tilauksestamme tiskin takaa jo huudeltiin tilaamiamme Reiskaa ja salaattia. Reiska oli täyttävä, salaatti selvästi kevyempi. Reiskasta ei minulle, runsaasta juustosta huolimatta, jäänyt liian tuhti tahi ähky fiilis. Maukas lounas, jolla pärjäsi pitkälle. Suosittelen kokeilemaan. Eri hauskaa kasvissafkaa! 

 Fat Tomato

lauantai 13. elokuuta 2016

Taivaallinen Rocky Road & pari lounasvinkkiä Punavuoreen!

Kolme duunipäivää Punavuoressa aloittivat heinäkuun mukavasti. On ihanaa pohtia yhdessä työkamun kanssa mahdollisia  lounas- ja kahvipaikkoja. Työpäivä tuntuu aivan juhlalta, kun on tiedossa lounaan nauttiminen jossain kivassa ravintolassa ja kenties vielä iltapäiväkahvit. Joskus päivät (ja elämä) on niin kiireistä, ettei välttämättä ehdi ihan hulluna perehtymään alueen lounastarjontaan, ja myöskin monissa paikoissa lounaat olivat heinäkuun tauolla. Sen vuoksi luotimme tuttuihin, hyviksi havaittuihin paikkoihin.

Il Birrificiossa kävimme lounaalla kesäkuussa (lue tästä) ja nyt uudestaan heinäkuussa. Söimme lounaaksi ihan superhyvät pastat! Birrin lounaspasta, kauniilta lautaselta tarjottuna, sisälsi pekonia, kesäkurpitsaa, pestoa, kapriksia ja pinaattia. Pasta maistui todella hyvälle. Maut olivat hyvin sopusoinnussa keskenään, tätä pitää tehdä kotonakin. 



Il Birrificion focaccia on minun makuuni ja sitä on kiva nauttia lounasannosta odotellessa. Birrissä on mukava tunnelma ja lounas toimii. Parasta on ollut maukas safka ja kiva palvelu. Paikka on viihtyisä ja täällä olisi kiva joskus istua pidempäänkin. Birriin en ole vielä(kään) ehtinyt iltasella syömään, mutta menossa olen. Vahva suositus lounaan osalta. 



Restaurant Pennyn sijainti on lounaspaikkana ollut meille loistava. Pari askelta duunipaikalta ja ollaan jo Pennyssä. Penny on lounasaikaan ollut suosittu, mutta ollaan molemmilla käyntikerroilla saatu piskuisesta ravintolasta pöytä kahdelle. Ekalla käyntikerralla söimme lohta, kvinoaa ja erinomaisen maukasta fenkolisalaattia. Toisella kerralla lounaalla oli tarjolla vasikanposkea, gnoccheja ja salaattia. 



Pennystä saa lounasannoksen seuraksi Teemun ja Markuksen sämpylän eurolla (reilulla voilla) ja lounaalle sopivat annokset olutta tai viintä. Pennyn lounaan hinta on eri hyvä. Paikan päällä syötynä lounas maksaa 10 €, mukaan otettuna lounas on vielä hieman edullisempi.  



Ehkä eniten tältä käynniltä odotin Pennyn lounasjälkkäriä; Rocky Roadia, joka oli ja ON todella hyvää. Rocky Roadia tein Pennyn kokemuksen innoittamana tällä Tomi Björckin ohjeella, joka oli aivan mainio. Se ei mielestäni ollut kuitenkaan i h a n niin hyvää kuin Pennyn Rocky Road, joten pyysin ja sain (!) Pennystä Pialta heidän Rocky Roadin ohjeen ja tässä ohje teillekin!   

ROCKY ROAD A LA RESTAURANT PENNY

1 iso uunivuoka
700g suklaata (tumma ja / tai maitosuklaa)
400g suolapähkinöitä
150g vaahtokarkkeja

Pennyn Rocky Roadissa suklaa temperoidaan eli lämpökäsitellään. Temperointia en ollut aiemmin tehnyt, mutta lämpömittarin avulla ei tuntunut hankalalle. Liekö ollut sitten ensikertalaisen tuuria, että onnistui kertaheitolla hyvin...? Suklaan voi temperoida mikrossa tai vesihauteessa ja  eri suklaille on omat temperointiasteet. Tutustu temperointiin huolella, ennen kuin aloitat Rocky Roadin valmistamisen. Hyvät ohjeet ovat luettavissa Maku-lehden sivuilla tai Soppa365.fi -sivuilla. Perehtyminen asiaan varmistaa onnistuneen lopputuloksen! 

Tee näin: 

1. Lämmitä suklaa 45-50 asteiseksi riippuen siitä, mitä suklaata käytät. Katso TÄSTÄ suklaan vaatimat temperointilämpötilat. 
Minä paloittelin Fazerin sinistä kattilaan 700 g. Lämmittelin suklaata miedolla lämmöllä ja näin ensikertalaisena mittailin lämpömittarilla suklaan lämpötilaa tiheään tahtiin. Lämmitin suklaan 45 asteiseksi, koska käytin maitosuklaata. Valitsin suklaaksi Fazerin sinisen, sillä halusin Rocky Roadista ihanan makeaa ja maitosuklaista Fazerin sininen on lempparini. Seuraavaksi kokeilen ihan vaihtelun vuoksi tummaa suklaata. 

2. Jäähdytä suklaa 27-28 asteiseksi.

Nosta astia, jossa olet suklaan sulattanut, isompaan kulhoon, jossa on jääkylmää vettä tai vaikka jääpaloja ja jäähdytä sulanut suklaa laadusta riippuen ohjeen mukaiseen lämpötilaan. Tässäkin kohtaa mittailin sulan suklaan lämpötilaa ahkerasti. 

3. Lämmitä suklaa uudelleen 30 asteiseksi (maitosuklaa). Jos käytät tummaa suklaata, lämmitä se 31-32 asteiseksi. Ja taas oli lämpömittari ahkerassa käytössä.

4. Lisää pähkinät ja vaahtokarkit 30 asteiseen suklaaseen,  sekoita ja kaada vuokaan. 

Tämä oli helppo homma. Suklaan sekaan kaadoin ison (400 g) kasan suolapähkinöitä ja erivärisiä minivaahtokarkkeja (150 g) ja sekoitin kunnolla. 


Sitten kaadoin koko hässäkän leivinpaperilla vuorattuun isoon uunivuokaan ja tasoittelin pinnan. 



Tämän jälkeen annoin Rocky Roadin jähmettyä rauhassa. 

5. Leikkaa jähmettynyt suklaa mieleisen kokoiseksi paloiksi ja paketoi vaikka voipaperiin. 




Pia vinkkasi, että pähkinöillä ja karkeilla vain mielikuvitus on rajana. Elämäni ihka ekaan Rocky Roadiin käytin paahdettuja cashewpähkinöitä ja kuivattuja karpaloita, nekin toimivat tosi hyvin. Mahdollisuuksia on siis vaikka kuinka! Itse tykkäsin suolapähkinöistä makean suklaan kanssa todella paljon, suosittelen kokeilemaan.  


Pian ohjeiden mukaan tärkeintä on suklaan oikeanlainen temperointi, eli lämmitys ja jäähdytys, jotta valmis tuote säilyy. Lämpömittarin kanssa suklaan temperointi onnistui.  Rocky Roadit säilyvät huoneenlämmössä (18-20 astetta). 


Nämä ovat kyllä niin hyviä, että säilyvyyden kanssa voi muutoin tulla pulmia ;). Rocky Road on niin ihanan makea ja aika tuhti herkku, että siitä riittää pienempikin pala makean nälkään. Rocky Roadista tuli kertaheitolla meidän suosikki. Kaunis kiitos Restaurant Pennyyn reseptistä! 


psst. Mikä on sun lempijälkiruoka? Meillä löytyy kyllä monta ja vaikea olisi valita vain yksi, mutta kerro joku! 

lauantai 6. elokuuta 2016

Saarenmaan Kuressaaren ravintolat testissä - taas!

Viime kesänä suuntasin kevätjuhlista melkein suorilla Jari Sillanpään Malaga-biisi korvissa soiden lentokentälle ja kohti aurinkoa. Ihana Espanjan kiertue osui samaan aikaan perinteisen Saarenmaan juoksureissun kanssa, joka vuonna 2015 jäi siis väliin. Tänä vuonna asiat järjestyivät toisella tavalla; Espanjaan lähdin vasta juhannuksen viettoon ja Saarenmaalle kesäloman aloittajaisiksi.


Kuressaaren mestat ovat tulleet tutuiksi kolmella aikaisemmalla reissulla. Vuoden 2014 menuta voit kurkata tästä ja vuoden 2013 ruokatarjontaa tästä. Ravintoloita ollaan Kuressaaressa koluttu ahkerasti ja tänäkin vuonna syötiin tosi hyvää safkaa useammassa paikassa. Tässä seuraa koontia!

LA PERLA


La Perla on mutkaton italialainen ravintola, joka on vuosien aikana tullut tutuksi. La Perlassa nautimme reissun ekan illan illallisen. Ja ruoka kyllä maistui. Aamulla treffasimme kuuden korvilla ja Kuressaareen teimme matkaa noin 8 tuntia. Illastaminen isommalla porukalla (17 henkilöä) sujui aivan hyvin, joskin kaksi pöytäkuntaamme saivat safkoja hieman  eri tahtiin. 

Pöytänaapurin kanssa jaoimme alkuruokana kauniit Bruschetat. Leivät olivat oikein hyvänmakuisia. Raikasta tomaattia oli reilusti ja pieni lisukesalaatti, sisältäen rucolaa ja parmesaania, oli maukas. 


  
Pääruuaksi valitsin houkuttelevan kuuloisen keiton nimeltään Maine Shrimp Chowder. Kepeä keitto sisälsi runsaasti katkarapuja, perunaa, vihanneksia ja siivun chorizoa. Kiva ja täyttävä makuelämys. 



Pöytänaapurin lohiannos oli kaunis. Lohta oli lautasella reilu siivu. Lisukkeina tässä annoksessa toimivat vihreä salaatti kera parin tomaatin. 



La Perlan ruoka oli hyvää ja hintataso edullinen, niin ruuissa kuin juomissakin. Annokset olivat mukavan kokoisia ja kauniisti aseteltuja. Palvelu toimi mukavaan tahtiin. Mukavaa oli, että ryhmämme sai kukin tilata a la carte -listalta haluamansa ruuat, eikä valintoja rajoitettu. Samoin erilliset laskut onnistuivat hienosti. 

Veski


Kuressaaren vanhimmassa ravintolassa, Veskissä eli Tuulimyllyssä, ollaan ruokailtu joka vuosi, eikä Veskiä voinut tänäkään vuonna jättää väliin - tietenkään.  Aiemmista vierailuista Veskissä voit lukea vaikka tästä , tästä ja tästä. Veskissä tarjoillaan Saarenmaan herkkuja, senkin takia täällä on aina kiva käydä. 

Meille oli katettu iso pitkä pöytä, jonka ääressä oli mukava nauttia illallista isolla porukalla. Ilta aloitettiin vastapäätä pöytää tyylikkäästi vodkalla, hunajalla, suolakurkuilla ja smetanalla (4 €).  



Juustopalloja (5 €) saapui pöytään iso kulho. 


Alkupalasalaatti (5 €) oli kovin kaunis!


Lihavati (8 €) oli nimensä mukaisesi lihavati. Lautasella oli montaa eri sorttia lihaa ja syömistä Saarenmaan herkuista taisi riittää useammallekin. Vati oli alkupala-annokseksi todella runsas.  



Taimen (12 €) tarjoiltiin vihannesten kanssa. 



Naudanlihapurilainen (10 €)


Itse tilasin aiemmista vuosista oppineena vain pääruuan. Annos olikin todella iso! Käsin valmistettu karitsamakkara, kurpitsasose ja lecho-kastike (tomaattikastike) oli maukas ja edullinen annos (10 €). Lautasella oli myös reilu annos rapsakaita perunoita ja salaattia, syötävää siis riitti. Makkara oli tosi maukas ja suosittelen kyllä makkaran ystävää testaamaan Veskin makkaraa. Pääruoka täytti erittäin hyvin, joten jälkkäriä ei enää mieli tehnyt.  



Tällä kertaa tykkäsin Veskistä edellistä kertaa enemmän ja lämpimästi suosittelen ravintolaa. Annokset ovat edelleen isoja, mutta nyt esillepanoon oli kiinnitetty enemmän huomiota ja makumaailma oli hienostuneempi kuin aikaisempina vuosina. Ruoka maistui tuoreelta ja raikkaalta. Hintataso on edullinen ja hintalaatusuhde oikein hyvä. Ison ruokailijaryhmän palvelu toimi aivan mukavasti 

Vinoteek Prelude

Viinikellari Prelude on ollut Kuressaaren ravintoloista suosikkini. Tykkään viihtyisästä paikasta, erityisesti sen rauhallisesta tunnelmasta ja tyylikkäästä sisustuksesta. 







Ruoka Vinoteek Preludessa on aina ollut tosi hyvää . Preluden keittiön tyyli on Kuressaaren mestoista ollut eniten minun makuuni. Myös palvelu on ollut hyvää. Erityisesti viinivalikoima ja asiantuntijuus viinien suhteen on ollut erinomaista. 




Alkuun saimme pöytäämme leipälautasen ja yrttilevitettä. 



Minä napostelin alkuun kulhollisen oliiveja (3 €).



Juustolautasella (12 €) oli laaja valikoima erilaisia juustoja. Juustojen kanssa tarjoiltiin tyrnimarjamarmeladia ja rapeaa valkoista leipää.



Saaren parhaat palat (12 €) tarjosivat maistiaisina erilaisia lihoja, kuten kuivattua naudanluomulihaa ja villisikaa. Lihan seurana lautasella oli katajajuustoa, leipäkeksejä ja mustaviinimarjasipulihilloa. 



Vihreä salaatti (8 €) sisälsi mm. paistettua punajuurta. Salaatti tarjoiltiin tumman leivän kera. 


Pääruuaksi tilasin päivän kalan (11 €), joka oli kampelaa. Kampelaa oli lautasella kaksi reilua palaa, mutta kampela oli niin ruotoinen, että syötävää oli vähän. Kampela oli maukas, mutta ateriasta jäi valju fiilis, kun ruotoja oli todella paljon. Kevyttä kalaa täydensi maukas vihreä salaatti ja perunat.  


Raparperiherkku (4 €) oli ihana! Raparperi, minttujäätelö ja keksirouhe maistui syöjille. Oivallinen päätös illalliselle! 



Oli taas kiva illastaa Preludessa. Pääruuan kala ei oikein osunut kohdilleen, mutta kalan ruotoisuus ja meidän harmitus huomioitiin loppulaskussa, kiva ja kaunis ele. Prelude on todella tunnelmallinen ravintola ja sopii erittäin hyvin juhlaviin iltoihin, romanttisiin hetkiin kuin myös 16 juoksijan seurueen illanviettoon. Viineistä kiinnostuneelle ruokailijalle Prelude on nappivalinta. Viinivalikoima on vaikuttava ja henkilökunta osaa varmasti suositella oivalliset viinit ruokien kanssa. Hintalaatusuhde Preludessa on hyvä. Muihin Kuressaaren ravintoloihin verrattuna Prelude on selkeästi enemmän fine diningiin kallellaan, mutta alku-, pää- ja jälkiruualla saa vatsan täyteen ja hyvän fiiliksen.    


Retro Kohvik

Tämän kesän uusi tuttavuus Kuressaaressa oli Retro Kohvik. Viehättävästi sisustettu kahvila oli hurmaava!





Aurinkoisella säällä kahvit voi nauttia kauniilla terassilla.




Retro Kohvikissa kävin useamman kerran kahvilla. Cafe Latte oli oikein hyvä.  



Yhdellä kahvireissulla reissukamut nauttivat myös maukasta lounasta. Salaatti oli maukas, värikäs ja runsas.


Keitto kera leivän maistui syöjälle. 



Ja taas, ihana Retro Kohvikin Cafe Latte! 



Saarenmaata ja Kuressaarta oli ihana nähdä vuoden breikin jälkeen. Lomailu myös vanhoissa tutuissa paikoissa on erinomaisen kivaa! Kiitos reissukamuille, näihin kuviin ja tunnelmiin!